Työpajatieto

Sivujamme päivitetään.

Siirry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n sivuille tästä.

Valittu aihe: Työpajatieto

Työpajatoiminnan historia

 

Kehittyminen

Ensimmäiset työpajat perustettiin Suomeen 1980-luvulla. Pajatoiminta oli alkuun lähinnä nuorisotyön väline, jonka avulla etsittiin uusia ratkaisuja nuorison koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ongelmiin. Kohderyhmänä olivat syrjäytymisvaarassa olevat kouluttamattomat, työttömät nuoret.

Uutta: nuorisotyön menetelmien ja työhallinnon tavoitteiden yhdistäminen työpajatoiminnaksi.
 

Laajeneminen

1990-luvun laman ja massatyöttömyyden seurauksena työpajojen tarve lisääntyi ja niitä perustettiin lähes joka kuntaan. Pajoille tuli nyt kaikenikäisiä valmentautujia, jopa kokonaisia perheitä. Tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajaohjaus yhdistettiin. Alueellinen ja valtakunnallinen verkottuminen alkoi, ja sen myötä toiminnan kehittäminen sai paremmat edellytykset.


Uutta: tukityöllistämisen, oppisopimuskoulutuksen ja työpajaohjauksen yhdistäminen
 

 

Olemassaolon oikeus ja leviäminen

 

1990-loppupuoliskolla (1995-1999) työpajatoiminta vakiintui ja levisi edelleen. Euroopan Unioniin liittymisen myötä toimintaan saatiin uutta rahoitusta Euroopan sosiaalirahaston rakennerahastosta.

Asiakasryhmästä tuli entistä haasteellisempi nuorisotyöttömyyden laskettua ja pitkäaikaistyöttömyyden lisäännyttyä. Tämän johdosta tarve kehittää uusia ohjausmenetelmiä kasvoi. Pajojen yhteistyökumppaneina työhallinnon lisäksi yleistyivät paikalliset sosiaalitoimistot.


Uutta: elämänhallinnan tukeminen
 

 

Sisältöjen kehittyminen

 

1997-2000 toiminnan sisältöjä kehitettiin ja asiakasryhmä laajeni. Valtaosassa Suomen kunnista oli tarjolla työpajatyyppistä toimintaa. Yhä suurempi osuus työpajojen valmentautujista oli aikuisia, ja alettiin puhua nuorten työpajojen sijasta usein pelkistä työpajoista. Pajakoulut ja valmennuksellisuus nousivat hiljalleen.


Uutta: Pajakoulut, valmenuksellisuus
 

 

Ammatillistuminen

 

Vaikka nuorten työttömyys on parantunut jatkuvasti, syrjäytymisuhan alla ovat edelleen ne, joilla on vaikeuksia kouluttautua ja työllistyä. Pitkäaikaistyöttömien aikuisten ongelmia ovat heikentynyt toimintakyky ja vanhentunut koulutus. Uusia ja kasvavia asiakasryhmiä ovat maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat sekä päihdeongelmaiset.

2000-luku on edellyttänyt työpajojen henkilökunnalta vankkaa työ- ja yksilövalmennuksen osaamista sekä yhteistyötä kentän muiden toimijoiden kanssa. Käsitteitä on vakiinnutettu ja tilaaja–tuottaja-toimintatapa on edellyttänyt toimenpiteiden tarkempaa kuvausta ja määrittelyä.


Uutta:sosiaalinen työllistäminen sekä työ- ja yksilövalmennus yhdistettynä tilaaja-tuottaja-malliin.