Työpajatieto

Sivujamme päivitetään.

Siirry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n sivuille tästä.

Valittu aihe: Työpajatieto

Työpajan rahoitus

Työpajan rahoitus koostuu toiminnan ylläpitäjän osuudesta, myytävien palveluiden tuotoista, työpajatoiminnassa tuotettujen tuotteiden myyntituloista, tulosperusteisesta valtionavusta sekä muista avoimesti haettavista rahoituksista. Rahoitusmalli mahdollistaa toiminnan vakinaistamisen.


Valtiolta
tuleva rahoitus jakautuu opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön myöntämien rahoitusten kesken. Myös Raha-automaattiyhdistys RAY rahoittaa työpajojen toimintaa avustusten ja hankerahoituksen muodossa.

Työpajan vakinaista toimintaa ei voida perustaa hankerahoituksen varaan, sillä hankkeet ovat määräaikaisia. Sen sijaan on kiinnitettävä huomiota pajan palveluiden kuvaamiseen ja tuotteistamiseen, jotta valmennuspalveluista saatava tuotto kattaisi toiminnan kulut mahdollisimman tehokkaasti.

Kunnat rahoittavat omistamiaan työpajoja suoraan sen hallintokunnan budjetista, jonka alaisuudessa työpaja toimii. Kunta vastaa näissä tapauksissa yleensä tilojen ja laitteiden ylläpitokustannuksista sekä pajoilla toimivan henkilöstön palkkakustannuksista.

Yleinen on myös malli, jossa kunnat vastaavat pajan tilojen ja laitteiden kustannuksista, mutta henkilöstön palkkakustannukset tulevat jonkun erillisen kehittämisprojektin kautta. Palkkakustannukset voivat tulla esim. TE-hallinnon, ESR-hankkeiden tai esim. ELY-keskusten rahoitusten kautta.

Työ- ja elinkeinohallinto osallistuu yleensä valmentaujien palkkatukikuluihin sekä ei-palkkaperusteisissa palveluissa olevien valmentautujien kustannuksiin. Joissakin tapauksissa työ- ja elinkeinohallinto maksaa myös työpajalle tuotettavasta palvelusta.